Ajotakki voi tuntua sovituskopissa sopivalta, mutta paljastua ensimmäisellä ajolenkillä liian kireäksi hartioista tai liian väljäksi suojien kohdalta. Kun mietit, mistä tietää oikea ajotakin koko, ratkaisevaa ei ole pelkkä rinnanympärys tai takin kirjainkoko. Takin on toimittava ajoasennossa, pidettävä suojat oikeilla paikoillaan ja jätettävä tilaa niille kerroksille, joita oikeasti käytät.
Oikeankokoinen ajotakki parantaa sekä ajomukavuutta että turvallisuutta. Liian pieni takki rajoittaa käsien liikettä, kiristää kaulaa ja voi nostaa suojat pois paikoiltaan. Liian suuri taas lepattää ajoviimassa, päästää viimaa sisään ja sallii kyynär- sekä olkasuojien liikkua kaatumistilanteessa. Siksi koko kannattaa valita käyttötavan, takkimallin ja oman mittataulukon perusteella – ei sen mukaan, mikä koko on tavallisessa hupparissa tai talvitakissa.
Aloita mittaamalla vartalo alusvaatteiden tai ohuen paidan päältä. Mittanauhan tulee olla suorassa ja napakasti ihoa vasten, mutta sitä ei saa kiristää. Ajotakin kokotaulukossa tärkein mitta on yleensä rinnanympärys, mutta myös vyötärö, lantio, hihan pituus ja joskus pituus- tai painosuositus vaikuttavat valintaan.
Mittaa rinnanympärys rinnan leveimmältä kohdalta. Vyötärö mitataan luonnollisesta vyötärölinjasta ja lantio lantion leveimmästä kohdasta. Jos mittasi osuvat kahden koon väliin, älä tee päätöstä pelkän numeron perusteella. Mieti ensin takin käyttötarkoitus: sporttinen nahkatakki saa olla vartalonmyötäinen, kun taas touring-, adventure- ja kelkkatakissa tarvitaan tavallisesti enemmän tilaa välikerroksille.
Valmistajien koot eivät ole keskenään täysin yhteneviä. Koko L voi olla yhdessä merkissä väljä touring-leikkaus ja toisessa napakka sporttinen malli. Tarkista aina juuri sen tuotteen kokotaulukko, jonka olet ostamassa. Myös miesten, naisten ja juniorien leikkaukset poikkeavat toisistaan hartioiden, vyötärön, lantion ja hihansuiden osalta.
Mittataulukko ei korvaa sovittamista, mutta se rajaa vaihtoehdot järkevästi. Jos rinnanmittasi sijoittuu kokoon M ja vyötärösi kokoon L, kannattaa tarkastella takin leikkausta ja säätövaroja. Vyötäröltä säädettävä tekstiilitakki voi toimia pienemmälläkin rinnanympäryksen mukaisella koolla. Jos taas hartiat tai käsivarret ovat tavallista leveämmät, suurempi koko voi olla käytännössä parempi ratkaisu.
Erityisesti verkkokaupasta tilattaessa kannattaa lukea tuotetiedoista, onko malli normaalin kokoinen, pieni vai väljä. Näin vältät tilanteen, jossa valitset tutun koon, vaikka kyseessä on selvästi tiukempi eurooppalainen sporttileikkaus tai väljempi pohjoismaiseen kerrospukeutumiseen tarkoitettu takki.
Seisoessa lähes mikä tahansa takki voi näyttää hyvältä. Moottoripyörällä, skootterilla, mönkijällä tai kelkalla vartalon asento muuttuu: kädet nousevat ohjaustangolle, hartiat kiertyvät eteen ja selkä pyöristyy. Juuri tässä asennossa oikea koko ratkaistaan.
Pue takki kiinni, nosta kädet eteen kuin pitäisit ohjaustangosta ja taivuta hieman polvia. Hartioissa ei saa tuntua puristusta, eikä hihan saa vetäytyä niin paljon, että ranne jää paljaaksi käsineen ja takin välistä. Kokeile myös kääntää päätä molempiin suuntiin. Kauluksen on suojattava, mutta se ei saa painaa kurkkua tai rajoittaa kypärän kanssa pään liikettä.
Tarkista samalla selän pituus. Lyhyt sporttitakki voi nousta hieman vyötärölle ajoasennossa, mikä on normaalia, jos se yhdistetään vetoketjulla ajohousuihin. Touring- ja adventure-takissa selän tulisi peittää alaselkä myös etukumaraan nojautuessa. Kelkkailussa ja mönkijäkäytössä liian lyhyt helma päästää herkästi kylmää ilmaa ja lunta sisään.
Takki ei myöskään saa kiristää rintakehää syvään hengitettäessä. Tämä korostuu viileällä säällä, kun alle puetaan aluskerros ja mahdollinen lämmin välikerros. Jos vetoketjun sulkeminen onnistuu juuri ja juuri ohuen t-paidan kanssa, koko on useimmiten liian pieni ympärivuotiseen käyttöön.
Ajotakin CE-suojat toimivat vain, kun ne pysyvät oikeilla alueilla. Olkasuojan pitää peittää olkapään ulkoreuna, ei jäädä olkavarren päälle eikä nousta kaulan suuntaan. Kyynärsuojan keskikohdan tulee asettua kyynärpään päälle, kun käsi on ohjaustankoasennossa. Selkäsuojataskussa olevan suojan taas on peitettävä selän keskiosa ilman, että se painuu alas vyötärölle.
Liian väljää takkia ei kannata yrittää pelastaa kiristämällä kaikki säätöremmit äärimmilleen. Säätöjen tarkoitus on hienosäätää istuvuutta, vähentää lepattamista ja varmistaa suojien asento. Ne eivät muuta väärää peruskokoa oikeaksi. Jos kyynärsuojat liikkuvat selvästi käsivartta ravistettaessa tai olkasuojat jäävät liian alas, kokeile pienempää kokoa tai toisenlaista leikkausta.
Myös liian pieni takki voi siirtää suojia väärin. Kun kangas kiristyy hartioista, olkasuojat saattavat nousta liian ylös ja kyynärsuojat kääntyä käsivarren sisäsivulle. Tämä on tavallista etenkin, jos takki on valittu vain rinnanympäryksen mukaan ottamatta huomioon hartioita ja käsivarsia.
Monessa ajotakissa toimitetaan pehmuste selkäosan taskuun, kun taas varsinainen CE-hyväksytty selkäsuoja hankitaan erikseen. Jos aiot käyttää sellaista, sovita takki sen kanssa. Paksumpi selkäsuoja vie hieman tilaa ja voi vaikuttaa erityisesti napakan nahkatakin tai sporttisen tekstiilitakin tuntumaan.
Sama koskee rintasuojia, irrotettavaa lämpövuorta ja sadevuorta. Takin koko kannattaa arvioida siinä kokoonpanossa, jossa ajat useimmin. Kesäkäytössä hyvin istuva takki voi muuttua talvella ahtaaksi, jos alle mahtuu vain ohut paita. Toisaalta pelkkää hellekeliä varten liian suuri takki tuntuu helposti levottomalta suurissa nopeuksissa.
Nahkainen moottoripyörätakki on yleensä tekstiilitakkia tiukempi, koska nahka muotoutuu käytössä hieman. Sen tulee tuntua uutena napakalta, mutta käsien liikettä tai hengitystä se ei saa rajoittaa. Jos nahka vetää voimakkaasti hartioista tai vetoketju aaltoilee rinnan kohdalta, suurempi koko tai eri mallinen takki on parempi vaihtoehto.
Tekstiilinen touring- ja adventure-takki on usein tarkoitettu vaihteleviin oloihin. Siinä tarvitaan tilaa kerroksille, mutta takin säätöjen tulee pitää suojat lähellä vartaloa myös ilman lämpövuorta. Pitkillä siirtymillä liian napakka takki väsyttää, kun taas sopivasti istuva malli sallii liikkeen tankatessa, tauoilla ja vaihtelevissa ajoasennoissa.
Kelkkatakissa korostuvat liikkuvuus, lämpö ja suoja lumelta. Alus- ja välikerrokset ovat tavallisesti paksumpia kuin kesäisessä moottoripyöräilyssä, joten takin tulee mahtua niiden päälle ilman kiristystä. Mönkijä- ja offroad-ajossa käsien aktiivinen työskentely vaatii lisäksi riittävän väljät hartiat ja kyynärvarret. Täysin väljä takki ei silti ole paras, koska oksat, kura ja viima tekevät lepattavasta vaatteesta nopeasti epämukavan.
Yleinen virhe on ostaa sama koko kuin arkivaatteissa. Ajotakin alle tulee usein suojia, vuoria ja teknisiä kerroksia, ja sen leikkaus on suunniteltu nimenomaan ajoasentoon. Toinen virhe on valita liian suuri takki ajatuksella, että sen alle mahtuu aina enemmän vaatetta. Liiallinen väljyys heikentää suojien pysymistä paikallaan ja lisää viiman tunnetta.
Kolmas virhe on arvioida hihojen pituutta kädet sivuilla. Ajoasennossa hihat nousevat, joten ranteen peitto on tarkistettava kädet eteen nostettuna ja omien ajokäsineiden kanssa. Neljäs virhe on jättää vetoketjullinen yhdistäminen huomioimatta. Jos takki yhdistetään housuihin, sovita molemmat yhdessä, jotta vyötärölinja, selän pituus ja liikkuminen toimivat kokonaisuutena.
Jos oma koko jää edelleen epäselväksi mittataulukon, käyttötarkoituksen ja sovituksen jälkeen, kysy neuvoa ennen tilausta. EMC24:n ajovarustevalikoimassa oikea ratkaisu löytyy usein vertaamalla mittoja, takin leikkausta ja sitä, ajatko pääasiassa kesällä, viileissä keleissä vai ympäri vuoden. Hyvä ajotakki ei kiinnitä huomiota ajon aikana – se antaa liikkua, suojaa oikein ja toimii taustalla juuri niin kuin varusteen pitääkin.
Jaa tämä artikkeli:
